Teksti: Björn Holmgren
Happamien järvien ja vesistöjen kalkitus ei ole vain ympäristötoimenpide; se on ratkaiseva askel kohti ekologisen tasapainon palauttamista ja vesivarojemme kestävyyden varmistamista. Järvikalkituksella pyritään ehkäisemään happamoitumista ja täten suojelemaan vesieliöiden elinympäristöä. Se on välttämätöntä tulevaisuuden tasapainoisen ympäristön kannalta.
Yksi teollistumisen nousun vaikutuksista on erilaiset päästöt. 1970-luvulla havaittiin, että kalakannat järvissä ja vesistöissä vähenivät. Analyysien jälkeen pääteltiin, että tämä johtui erilaisista aineista, pääasiassa rikki- ja typpioksideista, jotka yhdistyivät sateen kanssa muodostaen niin sanottua happosadetta. Tämä prosessi oli alkanut jo 1900-luvun alussa. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään kansallinen ongelma. Haitalliset aineet kulkeutuivat ilmateitse, pääasiassa muista Euroopan maista, pitkälti ruskean hiilen polttamisen vuoksi.
Happamoituminen vaikutti sekä maaperän, että veden pH-tasoihin, jotka laskivat ja vahingoittivat tai jopa tappoivat sekä kaloja että kasveja vedessä. Käyttöönotetut toimenpiteet koostuivat laajamittaisesta järvien ja vesistöjen kalkituksesta. Järviä alettiin kalkitsemaan, jotta pH-tasot nousisivat mahdollisimman luonnolliseen tasapainoon, tarjoten vesieliöille ja kasveille tarvittavat elinolot elää ja selviytyä.
Ympäristöinsinööri Gunnar Gustavsson on työskennellyt järvien ja vesistöjen kalkituksen parissa jo pidemmän aikaa, hän toimii kalkituskoordinaattorina Gislavedin kunnassa Jönköpingin läänissä. Gunnar vastaa järvikalkituksesta ja on yhtä aktiivinen kuin kiinnostunutkin vesien ja niiden laadun kysymyksistä. Gunnarin mukaan työ pH-tasapainon parissa on yhtä ajankohtaista tänään kuin se oli 1970-luvun lopulla.
“Kaikki on syklistä – ihmiset, eläimet, luonto, ympäristö – ja happamoitumisen kohdalla työskentelemme väsymättä täällä Gislavedissä. Kunnan vastuualueella on 130 järveä ja 100 vesistöä, joita kalkitaan vuosittain. Kunnallinen kalkitussuunnitelma muodostaa työn perustan, jota muokataan ja seurataan vuosittain”, kertoo Gunnar, joka vakuuttaa, että kalkitus on itsestään selvä toimenpide sekä nyt että tulevaisuudessa. “Sillä on suora positiivinen vaikutus veden kemiaan, se suojaa arvokkaita kalakantoja, turvaa uhanalaiset lajit sekä maalla että vedessä, edistää elävää ekosysteemiä ja täten tarjoaa merkittäviä hyötyjä luonnossa liikkujille.”
Gunnar Gustavsson, ympäristöinsinööri ja kalkituskoordinaattori Gislavedin kunnassa Jönköpingin läänissä. Hän toteaa, että tarve työskennellä pH-tasapainon parissa on yhtä ajankohtainen tänään kuin se oli 1970-luvun lopulla. KUVA: Gunnar Gustavsson
Gunnar korostaa, että vesistöympäristö ei ole vain paikallinen huolenaihe. “Elävät järvet luovat elinvoimaisen maaseudun, biologisen monimuotoisuuden ja tasapainoisen ympäristön koko maalle. Monin tavoin vesistöympäristö on kriittinen infrastruktuuri kaikille elollisille. Sitä on suojeltava sekä sydämellä että järjellä,” sanoo Gunnar, joka toivoo, että näihin ympäristönsuojelutoimiin myönnettäisi enemmän varoja.
Kunnan kalkitussuunnitelma määrittää taloudelliset tarpeet, jotka tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi eli oikean pH-tasapainon saavuttamiseksi vedessä, selittää Gunnar. Hän täsmentää, että vastuu on jaettua ja hierarkkista. “Haemme varoja maakunnan hallintovirastolta, joka puolestaan saa varoja Ruotsin merimetsähallinnolta, joka puolestaan saa varoja vastuuministeriöltä. Tämä tarkoittaa, että on monia tasoja, jotka ovat välttämättömiä työn mahdollisimman tehokkaaksi toteuttamiseksi,” Gunnar vakuuttaa.
Gislavedin kunta hankkii palvelunsa ja tuotteensa Movabilta, jossa toimitusjohtajana toimii Göran Lilja. Yritys on alan johtaja ja on työskennellyt ympäristökalkituksen parissa 1980-luvun alusta lähtien, jolloin järvien ja vesistöjen kalkitus alkoi Ruotsissa. Göran korostaa, että kalkitus on prosessi, joka täytyy toteuttaa ajan myötä luonnon omassa tahdissa. Vaikka vesiemme laatu on parantunut vuosien varrella—osittain kalkituksen ansiosta mutta myös siksi, että saastekuormitus on vähentynyt—työn on jatkuttava toisen syyn vuoksi: niin sanotun happamoitumismuistin takia. “Sen lisäksi, että meidän on kalkittava suoraan järvissä ja vesistöissä pH-tasojen nostamiseksi, on myös niin sanottu happamoitumismuisti, mikä tarkoittaa, että vanhat saasteet pysyvät latentteina luonnossa ja vaikuttavat hitaasti veden happamoitumiseen. Meidän on siis torjuttava sekä uusia että vanhoja saasteita, mikä tarkoittaa, että työtä on jatkettava säntillisesti pitkällä aikavälillä,” selittää Göran.
Joskus ei ole teitä, joiden kautta voisi toimittaa kalkkia rekalla veneellä tapahtuvaa kalkitusta varten. Tällaisissa tapauksissa vaihtoehtona on helikopterikalkitus. KUVA: Movab AB
Göran kertoo, että Movab on kehittynyt vuosien varrella tuotteiden, saatavuuden ja palvelujen osalta. “Voimme kalkita sekä veneellä että helikopterilla ja myös annostelijoiden avulla, jotka ovat täydellisiä vesistöille ja puroille. Annostelijat hallitaan nyt digitaalisesti etäohjauksella ja -valvonnalla web-pohjaisen Movab Magna -ohjelman kautta,” sanoo Göran. Hän lisää, että erilaiset kalkitusmenetelmät määrittävät käytettävät kalkkituotteet. Helikopterikalkituksessa käytetään usein Nordkalk Optimix -tuotetta; se on yhdistelmä murskattua kalkkikiveä ja rakeistettua kalkkia. Tuotteen sisällöstä puolet on kierrätettyä, mikä tekee prosessista entistäkin ympäristöystävällisemmän,” Göran uskoo.
Solveig Jakobsson Nordkalkilta selittää, että yritys on ollut mukana pitkään, tuottaen tietoa ja tuotteita järvien ja vesistöjen kalkitukseen, ja että toiminta on kehittynyt huomattavasti vuosien varrella, mutta paljon on vielä tehtävää.
“Voimme katsoa taaksepäin sekä ilolla että ylpeydellä monia vuosia kestäneeseen menestyksekkääseen kalkitukseen. On ilahduttavaa kuulla asiakkailtamme, jotka raportoivat monista näkyvistä positiivisista vaikutuksista, joita kalkitus on tuonut mukanaan. Mutta tämän tyyppisen ympäristötyön on edettävä luonnon ehdoilla. Sen tulisi tapahtua tahdissa, jonka luonto voi kestää, mikä tarkoittaa, ettei se voi edetä liian nopeasti tai liian hitaasti,” selittää Solveig, korostaen, että tämä tärkeä työ jatkuu siis vielä pitkään. “Kaikki tasapainoisen tulevaisuuden ympäristön puolesta.”
Kun kalkitus tapahtuu veneestä, sekä vene että kalkki tuodaan määritettyyn paikkaan. Kalkki täytetään suoraan veneen rahtiosastoon. Kalkki sekoitetaan järven omaan veteen ja levitetään lietteenä. Tämä menetelmä tarjoaa nopeat tulokset ja tasaisen jakautumisen. KUVA: Movab AB
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.
