Teksti ja kuvat Arto Takalampi
Lietolaisen Rainingon luomutilan koko vilja- ja erikoisviljelysato tähdätään elintarvikekäyttöön. Viljelyn varmistamiseksi huolehditaan peltojen kasvukunnosta ja pidetään pH korkeana, mikä isolla viljelyalalla tarkoittaa isoa kalkkimäärää. Kantana tilalla onkin, ettei peltoja kannata edes lannoittaa, ellei niitä kalkita.
Kun veljekset Kari ja Juha Raininko ottivat tilan nimiinsä vuonna 1987 ja alkoivat viljellä sitä maatalousyhtymänä, he lähtivät kehittämään tilan kasvinviljelyä määrätietoisesti. Viljelyalaa lisättiin, vuonna 1995 siirryttiin kokonaan luomuun, vuonna 2009 tuotantoa laajennettiin erikoiskasvi kvinoaan ja kymmenisen vuotta sitten puhdaskauraan.
Tilalla on tehokkaassa luomuviljelyssä useampi sata hehtaaria, josta gluteeniton puhdaskaura on alaltaan suurin. Seuraavina ovat niin ikään gluteeniton kvinoa sekä herne ja ruis. Luomuviljelyssä tärkeä apila kiertää samoilla lohkoilla 5-6 vuoden rytmissä.
”Kaikkien viljelyssä olevien kasvien laatuvaatimukset täyttävä sato menee suoraan elintarvikekäyttöön. Kvinoan jalostamme itse kauppaan asti”, Juha Raininko sanoo.
Veljeksillä on pitkä kokemus myös turveurakoinnista vuosilta 1981-2007. Urakointi oli parhaimmillaan varsin mittavaa, sillä työntekijöitä oli palkkalistoilla 15-20. ”Monta nousua ja laskua siinä nähtiin. Alalta sai kuitenkin maataloudenkin kannalta hyvää oppia tehokkaan toiminnan edellytyksistä. Vastaavasti maataloudessa voi huonoista vuosista ja tehdyistä virheistä aina oppia”, Kari Raininko sanoo.
Rainingot painottavat useaan kertaan peltojen kasvukunnon eli erityisesti maan hyvän rakenteen merkitystä pyrittäessä laadultaan ja määrältään hyvään satoon. Se korostuu erityisesti kvinoan viljelyssä, sillä kasvi ei ole niitä helpoimpia viljellä.
”Väärään aikaan tullut sade tai halla voi pilata sen, ja tänäkin vuonna jouduimme uusimaan 20 hehtaarin kylvöalan. Kasvi kannattaa kylvää parhaille lohkoille, koska se on erityisen tarkka maan rakenteesta. Siksi onkin tärkeää viljellä esikasvina syväjuurista kasvia”, Juha selvittää.
Kvinoa on yksivuotinen, reilun metrin korkuinen viljelykasvi, joka tarjoaa gluteenittomana keliaakikoille hyvän vaihtoehdon.
Rainingon luomutilalla on toimittu määrätietoisesti peltojen kasvukunnon parantamiseksi.
Apila hyödynnetään peltojen lannoituksessa ja maan rakenteen parantamisessa. Se niitetään 2-3 kertaa kasvukaudessa, sen jälkeen käännetään maahan, johon kylvetään talvipeitteiseksi jokin syväjuurinen kasvi. Pitämällä pellot talviajan kasvipeiteisinä ne eivät Varsinais-Suomen vaihtelevien talvien jälkeen liety niin herkästi.
”Apila on erittäin hyvä viljelykierossa, koska se tuo orgaanista ainesta maaperään eikä hyvän apilan jäljiltä tarvita muita lannoitteita”, Juha korostaa.
Kun kuivat alkukesät näyttävät tulleen tavaksi, hänen kokemuksensa mukaan paras tapa torjua kuivuutta on maan hyvän rakenteen lisäksi toimiva salaojitus. Vaikka peltoa kasteltaisiin, mutta maa on tiivistynyt, kasvien juuret eivät pääse hyödyntämään kosteutta.
Erityisen tärkeänä sekä maan rakenteen että sadon kannalta Rainingot pitävät jatkuvaa kalkitsemista. Tilan peloilla on noudatettu jo vajaat kymmenen vuotta määrätietoista kalkitusohjelmaa, joka kattaa säännölliset kalkitukset noin viiden vuoden kierrossa. Tällöin ne saavat kalkkia 7-8000 kiloa hehtaarille.
”Meillä ei kalkituksella haeta ylläpitokalkitusta vaan pyrimme tietoisesti parantamaan entisestään pH:ta, joka on keskimäärin yli 6,5:n. Maan rakenteesta pystyy heti näkemään, milloin pH on kunnossa”, Kari sanoo.
Käytännössä tilan peltoalan kalkituskierto vaati vuosittain 700 tonnia kalkkia. Puolentoista viime vuoden aikainen kalkitusmäärä on ollut jopa 3 miljoonaa kiloa. Rainingot ovatkin huomanneet, että mitä enemmän peltoja on kalkittu, sitä parempia ovat satotasot olleet niin kevät- kuin syysviljoillakin.
Rainingon luomutilan säännöllisiin pellon peruskunnostustoimenpiteisiin kuuluu kalkitus, jossa noudatetaan viiden vuoden kiertoa. Tämäkin ruislohko kalkittiin talvella 2022 ennen syksyn kylvöä. Rainingon maatalousyhtymässä ovat mukana Kari (oik.) ja Juha Raininko. Juhan poika Tapani on myös mukana tilan töissä oman kasvinviljelytilan töiden ohessa.
Kari painottaa, että kalkituksen merkitys vielä korostuu erikoisviljelyssä, samoin ympäristön kannalta, koska tilan pellot ovat Saaristomeren valuma-alueella. Kalkitus hoitaa parhaiten peltoja ja sillä pystyään tehokkaasti estämään ravinnevalumia, sillä kalkitussa maassa kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet paremmin.
Peruslannoitteena käytetään Yaran luomulannoitetta ja sen lisäksi kaura saa mangaania lehtilannoitteena. Viljoista kaura tarvitsee eniten mangaania ja se hyötyy mangaanilannoituksesta aina kasvaessaan hyvin kalkituilla pelloilla, jollaisia tilan pellot ovat.
”Joskus aiemmin käytimme pelloilla paljon karjanlantaa, mutta emme kalkinneet. Silloin näki konkreettisesti, että lannoitus ei yksin auta vaan oheen tarvitaan kalkkia. Kokemuksemme onkin, että jos peltoja ei kalkita, ei niitä kannata lannoittaakaan”, Juha tiivistää.
Siirryttäessä puhdaskauran viljelyyn on tilalla luovuttu kokonaan karjan-, lähinnä broilerinlannasta. Puhdaskauran puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukat ja karjanlannassa saattaa aina olla mukana esimerkiksi ohran tai vehnän jyviä.
Rainingot innostuivat gluteenittoman kvinoan viljelyyn vuonna 2009, kun kasviin perehtynyt lietolainen Luonnonvarakeskuksen tutkija Marjo Keskitalo tutustutti heidät kasviin. Matkaan he lähtivät yhdellä hehtaarilla. Nyt kvinoa on viljelyalaltaan tilalla merkittävä viljelykasvi. Se kylvetään yksivuotisena touko-kesäkuun vaihteessa ja puidaan myöhään lokakuussa. Kvinoaa viljelee Suomessa Rainingon luomutilan lisäksi muutamia tiloja.
Aloituksen jälkeen kasvia viljeltiin varastoon vuoteen 2012 saakka, jolloin omat koneet ja laitteet sen jalostamiseksi tilalla saatiin toimintaan.”Sen jälkeen koko kvinoaketju on ollut omissa käsissämme eli jalostamme ja toimitamme sen itse kauppaan. Jonkin verran myymme myös verkkokaupan kautta”, Juha Raininko esittelee.
Kvinoan erityisyys on sen gluteenittomuus ja aminohappokoostumus, jolloin se soveltuu keliakiaa sairastaville. Rainingon luomutila on jalostanut kvinoasta kolme erilaista luomukvinoatuotetta: suurimo, Raksui-naposteltava välipala sekä lisukekvinoa.
Rainingot käyvät viljelykauden ulkopuolella ahkerasti esittelemässä kvinoatuotteita eri tapahtumissa kuten ruoka-alan messuilla.
”Kuluttajien ja asiakkaiden tapaaminen tuo talven arkeen mukavaa vaihtelua ja henkilökohtainen kanssakäyminen on tuote-esittelyssä tärkeää”, Juha sanoo.
Rainingon luomutilan yhteydessä on pikkupuoti kvinoatuotteiden myyntiä varten. Juha Rainingon mukaan kuluttajamyynti tapahtuu kuitenkin pääasiassa kauppojen sekä oman verkkokaupan kautta.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.
