Kiertotaloutta edistävässä CircVol-hankkeessa haettiin uusia ratkaisuja maamassojen ja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen. Nordkalk osallistui hankkeessa kahteen kokeeseen, jotka osoittivat useiden sivuvirtojen sopivan maamassojen käsittelyyn, yhtenä niistä LKD eli kalkkiuunin suodinpöly.
Kansallinen CircVol-hanke käynnistyi elokuussa 2018 ja päättyi vuoden 2020 lopussa. Hankkeeseen osallistui yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita sekä julkisen sektorin toimijoita. Koordinaattorina toimi Turku Science Park. Yhteisenä tavoitteena oli vauhdittaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja varmistaa sivuvirtojen hyödyntäminen kaupunkien infra- ja maarakentamisessa.
Nordkalk osallistui stabilointikokeeseen kahdessa CircVol-kohteessa: Naantalin Matalahden ruoppausmassojen käsittelyyn kenttäkokeessa Naantalissa ja Turun Topinpuiston alueen savimaiden stabilointiin laboratoriotestissä.
”Paikallisuus on kiertotaloushankkeissa iso etu, koska kuljetus lisää niin kustannuksia kuin ympäristövaikutuksiakin”, muistuttaa sovelluspäällikkö Thomas Nyberg, joka vastasi molemmissa kokeissa käytännön järjestelyistä Nordkalkissa Paraisilla.
Nordkalkin R&D-johtaja Mathias Snåre ja sovelluspäällikkö Thomas Nyberg kuvattuna puristuslujuutta mittaavan laitteen läpi laboratoriossa Paraisilla. Nordkalk tarjoaa laboratorion palveluja myös muille yrityksille. (Kuva: Tatu Lertola)
Turun kaupunki on lopettanut ruoppausmassojen läjittämisen mereen, jotta ainakaan ne eivät lisää Saaristomeren rehevöitymistä. Maalle läjitettäessä ruoppausmassasta saadaan stabiloimalla turvallista ja tarpeellista materiaalia maarakentamiseen. Kenttäkoe käynnistyi huhtikuussa 2020 Naantalin Matalahdessa tulevalla asuntomessualueella. Koealueesta syntyy aikanaan paikoitusalue.
Kokeessa testattiin yhdeksässä koeruudussa erilaisia stabilointiainesekoituksia, joissa oli mm. sementtiä, voimalaitostuhkaa ja kuona-aineita. Nordkalkin sivuvirroista oli mukana kalkkiuunin reaktiivista pölyä eli LKD:tä (lime kiln dust), jota kertyy sähkösuodattimiin kalkinpolton yhteydessä. LKD:tä testattiin kolmessa eri reseptissä.
Ruoppaus meneillään Naantalin Matalahdella (Kuva: CircVol-hanke).
Stabiloitumista seurattiin ottamalla koeruuduista näytteitä viikon, kuukauden, kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen. Åbo Akademin ja Turun AMK:n laboratoriossa selvitettiin näytteiden puristuslujuus, joka kertoo maamassan kantavuudesta. Paras alkulujuus saavutettiin tuhka-sementti-kuona-seoksella ja seoksella, jossa osa kuonasta on korvattu LKD:llä, mutta loppulujuudessa LKD-seos jäi toiseksi parhaimmaksi. Sopiva seosresepti valitaan käyttökohteesta riippuen, ja ratkaisevia ominaisuuksia ovat mm. alku- ja loppulujuus, liukoisuudet ja sekoittuminen maaperään.
”Tulos osoittaa, että ruoppausmassojen stabilointi voi olla yksi LKD:n käyttökohde lisää. Se toimii reseptissä yhdessä muiden aineiden kanssa”, sanoo Thomas.
Parhaillaan Turku Science Park käynnistelee jatkotutkimusta eli CircVol2-hanketta. Siinä mm. lasketaan stabilointiaineiden hiilijalanjälki Åbo Akademin ja Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Hiilijalanjäljen koko on yhä tärkeämpi kriteeri kaikissa hankinnoissa.
Sivuvirtojen osuus stabilointituotteissa kasvaa
Nordkalkilla on vuosikymmenten kokemus maastabiloinnista kalkkipohjaisilla seoksilla, joilla voidaan stabiloida vaativia kohteita. Esimerkiksi Nordkalk Terra GTC sopii vaikeasti lujittuvien liejujen ja sulfidisavien stabilointiin. Tuotteen reseptissä on sementtiä ja kipsiä sekä kiertotaloustuotetta, joka jää yli kalkin sammutusprosessista.
Parikymmentä vuotta sitten Nordkalk Terra GTC:llä stabiloitiin Turussa Topinpuiston aluetta, jolla sijaitsee Lounais-Suomen Jätehuollon Topinojan jätekeskus. Nyt Topinpuistoon kehitetään kiertotalouden kasvun mahdollistavia toimintoja ja alan oppimisympäristöä. Laajennusalue sijaitsee painuvilla savimailla, joiden stabilointia testattiin CircVol-hankkeessa laboratorio-olosuhteissa. Nordkalkin lisäksi kokeeseen osallistui kolme toimittajaa, kukin kahdella eri reseptillä, jotka perustuivat mm. tuhkaan, kuonaan ja sementtiin.
Thomas Nybergin tulevaisuuden visiossa sivuvirrat eivät päädy jätteeksi. (Kuva: Tatu Lertola)
Nordkalkin tuotteista laboratoriokokeissa testattiin Nordkalk Terra POZ, joka sisältää poltetun kalkin lisäksi uunin kalkkipölyä eli LKD:tä ja sementtilaatua, jossa on kiertotalouspohjaisia seosaineita. Näin tuotteesta 43 % on kierrätysmateriaalia. Ympäristöystävällinen tuote on kehitetty jo vuonna 2005, mutta viime vuosina se on kokenut uuden tulemisen kiertotalouden nousun myötä. Referenssimateriaalina kokeissa oli Nordkalk Terra GTC.
”Terra POZ toimi kokeissa hyvin, eli tavoiteltu puristuslujuus saavutettiin. Toivottavasti pääsemme jatkamaan testejä kenttäkokeissa myöhemmin tänä vuonna, kuten on suunniteltu”, sanoo Thomas.
Nordkalkin uusin tuote maastabilointiin on kehitysvaiheessa oleva Nordkalk Terra Green, josta puolet on LKD:tä ja toinen puoli kierrätysmateriaalia sisältävää sementtiä. Pääosin sivuvirroista koostuva tuote on luonnollinen jatkumo kehitykselle, jossa tavoitellaan hiilineutraaleja tuotteita.
Teksti: Anne Foley
Lisätietoa: www.circvol.fi
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.
