Suomessa on paljon käytössä olevia kaivoja, mutta kuinka moni muistaa huoltaa niitä? Suomen hapan pohjavesi on käyttövesikaivojen suurin ongelma. Oman talousvesikaivon kunto tulisikin tarkastaa aina ennen mökkikauden alkua ja varmistaa juomaveden laatu. Suomessa on arvioitu olevan noin puoli miljoonaa yksityistalouden kaivoa. Näistä suurin osa on rengaskaivoja, joista noin puolet on käytössä vakituisesti ja puolet kesämökeillä. Kaivoihin virtaavan pohjaveden merkittävin ongelma on happamuus, sillä Suomen maaperässä on vain vähän neutraloivaa kalkkikiveä. Suositeltu pH:n alaraja talousvedelle on 6,5.
Nordkalk Kaivokalkki on helppo, turvallinen ja luonnonmukainen tapa huolehtia juomaveden hyvästä laadusta. Tuotetta käytetään veden pH:n nostoon sekä kotitalouksissa että vesihuoltolaitoksissa.
– Kyseessä on kotimainen tuote, joka on murskattua ja seulottua kalkkikiveä. Tuote on hygienisoitu kuumentamalla, kertoo Nordkalkin myyntipäällikkö Minna Nevalainen.
Tuote sopii erinomaisesti rengaskaivoihin happamien ja pehmeiden kaivovesien käsittelyyn. Se nostaa veden pH:ta, alkaliteettia ja kovuutta. Lisäksi kaivokalkki saostaa vedestä pieniä määriä rautaa sekä mangaania kalkkikiven pintaan. Varsinaiseksi raudan ja mangaanin poistomenetelmäksi se ei kuitenkaan sovellu.
Kaivokalkkia on turvallista käyttää, sillä siihen ei liity minkäänlaista terveydelle vaarallista yliannostusriskiä, kertoo Nevalainen.
Näkyykö kylpyhuonekalusteissasi vihreitä tai ruskeita raitoja? Ei hätää, sillä nämä johtuvat happaman veden aiheuttamasta vesiputkistojen syöpymisestä. Vaaleat hiukset voivat myös värjäytyä kupariputkistoista irtoavan vihreän värin myötä. Happamasta vedestä ei kuitenkaan sinällään ole haittaa terveydelle.
Kaksikymmentäviisi vuotta kaivojen kuntotarkastus- ja kunnostustöitä tehnyt Pertti Virtanen Vesikaivohuolto Vipe Oy:stä kertoo happaman juomaveden olevan hyvin tyypillinen ongelma. Hän toteaa, myös kaivon jäävän usein muutenkin huoltamatta.
– Rengaskaivojen kansirakenteet voivat olla hyvin harvoja tai heikkoja, jolloin niihin liittyy myös putoamisvaara. Vuotava kansi lisää mikrobiologisia riskejä ja talven kylmyyden aikana lämmin vesi on myös saattanut houkutella pieneläimiä kaivon suojiin. Yleinen huoltamattomuus näkyy vedessä helposti saostumina, kertoo Virtanen.
Kaivon yleinen kunto ja mahdolliset epäpuhtaudet on hyvä tarkistaa keväällä ennen mökkikauden aloitusta.
Kaivoveden happamuus on helppo tarkastaa apteekista saatavien pH-liuskojen avulla. Mikäli kaivovesi kaipaa pH:n nostoa, levitetään kaivon pohjalle tavallisesti noin 20 cm kerros Kaivokalkkia.
– Kalkkirouheen menekki ja lisäystarve riippuvat kaivoveden laadusta ja veden kulutuksesta, Virtanen ohjeistaa.
Veden pH tarkastetaan jälleen muutama päivä käsittelyn jälkeen. Kalkkikiveä pyritään annostelemaan kaivoon niin, että sen lisäys- tai vaihtotarve on seuraavan kerran 3–4 vuoden kuluttua.
Kaivokalkkia säilytettäessä ja lisättäessä on tärkeää kiinnittää huomiota huolellisuuteen ja puhtauteen. On hyvin tärkeää huolehtia, että bakteereja ja orgaanista ainesta ei pääse kaivoon missään työvaiheessa.
– Jos kaivo kaipaa kokonaisvaltaista hoitoa, suosittelemme kääntymään ammattilaisen puoleen. Kaivovedestä kannattaa myös teettää vesianalyysi aika ajoin, kertoo Nevalainen.
Nordkalk Kaivokalkki löytyy hyvin varusteltujen maatalous- ja rautakauppojen valikoimista.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.
