Maastabilointiin kehitetty Nordkalk Terra -tuoteperhe kasvoi vuodenvaihteessa, kun valtaosin kierrätysraaka-aineeseen perustuva Nordkalk Terra GREEN tuotiin markkinoille. Myös muiden Nordkalk Terra -tuotteiden hiilijalanjälki tulee pienenemään, kun seoksessa käytettävä sementti vaihtuu uuteen vähäpäästöiseen Kolmossementtiin.
”Uusia tuotteita kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tuotteiden vähähiilisyys on tänä päivänä todella tärkeä hankintakriteeri”, sanoo Key Account Manager Kari Kuusipuro, joka vastaa Nordkalkin Rakentaminen-segmentistä.
Suomi aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035, ja monet yritykset ja julkiset toimijat ovat asettaneet itselleen sitäkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Esimerkiksi Vantaan kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2030, mikä tarkoittaa, että eri toimialoilla on tehtävä kaikki mahdollinen sitovan tavoitteen saavuttamiseksi. Rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä kiertotaloudella on tärkeä rooli; maastabiloinnissa sivuvirtoja on hyödynnetty jo pitkään.
”Vantaalla rakennetaan paljon, ja esimerkiksi maastabilointia tehdään jatkuvasti, koska se on keskeinen osa infrarakentamista. Meillä on meneillään useita kehityshankkeita päästöjen vähentämiseksi maarakentamisessa, kuten parhaillaan Myyrmäen Vapaalassa toteutettava stabilointiseosten testaus. Ilahduttavaa on, kun palveluntarjoajat kehittävät omaa tuotepalettiaan ja tarjoavat uusia vähähiilisiä ratkaisuja”, sanoo Vantaan kaupungin geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas.
Kaikki Nordkalkin stabilointituotteet ovat jo nyt osin kiertotaloustuotteita, koska niissä käytetty sementti sisältää terästeollisuuden sivuvirtana syntyvää masuunikuonaa. Tuotteiden hiilijalanjälki pienenee edelleen vuoden mittaan, sillä Nordkalk aikoo vaihtaa nykyisen sementin CEM III:een, jonka Finnsementti toi markkinoille syksyllä 2021. Vähäpäästöisyyden ohella Kolmossementin ominaisuuksiin kuuluu korkea lujuusluokka 52,5.
Vantaalla Vapaalan ja Myyrmäen välillä stabiloidaan Luhtitien jatkeen pohjaa mm. tulevaa joukkoliikennettä varten. Urakoimassa ovat Skanska Infra Oy:n Juha Tiensuu (vas.) ja Niko Asikainen, joita Nordkalkin Kari Kuusipuro (oik.) kävi tervehtimässä.
Stabiloimalla vahvistetaan maapohjaa rakentamista varten. Nordkalkilla on vuosikymmenten kokemus maastabiloinnista kalkkipohjaisilla seoksilla, jotka perinteisesti koostuvat poltetusta kalkista ja sementistä. Tällä reseptillä syntyvät Nordkalk Terra KC -tuotteet on tunnettu vuosikymmeniä luotettavina ja monipuolisina stabiloinnin perussideaineina.
Oikean stabilointituotteen valinnan ratkaisee käyttökohde ja maaperän laatu. Nordkalk Terra GTC sopii vaikeasti lujittuvien liejujen ja sulfidisavien stabilointiin, mutta se toimii yleisesti myös tavallisessa savessa. Tuotteen reseptissä on sementtiä ja kipsiä sekä kiertotaloustuotetta, joka jää yli kalkin sammutusprosessista, ja näin tuotteen hiilijalanjälki on 74 % pienempi kuin KC50-tuotteen.
Nordkalk Terra POZ:sta 43 % on kierrätysmateriaalia: se sisältää poltetun kalkin lisäksi LKD:tä, joka on kalkinpoltossa syntyvää reaktiivista kalkkipölyä, sekä masuunikuonaa sisältävää sementtilaatua. Resepti kehitettiin jo 1990-luvulla, jolloin myyntivalttina oli edullinen hinta, jonka sivutuotteiden käyttö mahdollisti. Viime vuosina Nordkalk Terra POZ se on kokenut uuden tulemisen kiertotalouden nousun myötä.
Kolmossementtiin sekoitettuna uudesta Nordkalk Terra GREENistä jopa 70 % on sivuvirtaa, pääosin LKD:tä. Tuote soveltuu helposti stabiloituville savimaille. Stabiloituvuustesteillä ja koepilaroinneilla haetaan kokemusta soveltuvuudesta myös hankalammin stabiloituviin maalajeihin.
Nordkalk tekee jatkuvaa tuotekehitystä ja on mukana hankkeissa, joissa testataan erilaisia sideaineaineseoksia stabiloinnissa. Vantaalla Luhtitien jatkeen stabilointiurakka tehdään Nordkalk Terra GTC -sideaineella, jolla on tuotteista pienin hiilijalanjälki. Tien pohjan stabiloinnin yhteydessä on tehty koepilaroinnit seoksilla Terra GREEN, KC20 ja GTC, joissa on käytetty uutta Kolmossementtiä seosaineena. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan maaliskuussa; laboratoriotestien perusteella odotukset ovat korkealla. Koekentistä muodostuu tulevan pysäköintialueen pohja.
Turun seudulla jatkuu CircVol 2 -hanke, joka keskittyy maamassojen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen kaupunkien infrarakentamisessa. Nordkalk osallistuu keväällä kenttäkokeisiin, joissa stabiloidaan Turun Topinpuiston painuvia savimaita. Kenttäkokeet ovat jatkoa viimevuotisille laboratoriotesteille.
Nordkalk on myös mukana uusiomaarakentamisen UUMA4-hankkeessa, joka pyrkii lisäämään maarakentamiseen soveltuvien uusiomateriaalien käyttöä niitä tuotteistamalla ja kaupallistamalla.
”Yksi tehtävä on pelisääntöjen luominen tuotehyväksynnälle. Uusien sideaineiden käyttö edellyttää niiden ympäristökelpoisuuden varmistamista, johon on luotava selkeät kriteerit”, toteaa Kari.
Kalkkipohjaiset sivuvirrat ovat puhtaita ja ympäristökelpoisia tuotteita, joita on hyödynnetty stabilointiseoksissa jo 1990-luvulta lähtien. Niitä käytetään ja on käytetty myös maanparannukseen ja teollisuudessa esimerkiksi vedenpuhdistukseen.
Vantaalla rakennetaan paljon ja stabilointityömaita on meneillään jatkuvasti. Luhtitien savikkoisiin olosuhteisiin sopii pilaristabilointi ja tuotteeksi vähäpäästöisin vaihtoehto Nordkalk Terra GTC.
Ympäristöystävällisyyden lisäksi kiertotalouspohjaisten stabilointiseosten valintaan ohjaa hinta, sillä päästökaupan kustannus näkyy poltettua kalkkia sisältävissä tuotteissa.
”Ilmoitamme hinnat vuoden 2022 alusta alkaen siten, että tuotehinta ja CO2-hinta näkyvät erikseen. Päästökaupan osuutta päivitetään kvartaaleittain päästöoikeuden hinnan muutosten mukaisesti. Esimerkiksi Terra KC 50 -tuotteen hinta nousi vuodenvaihteessa 22,4 %,” kertoo Kari.
Päästökaupan takia kiertotaloustuotteet ovat hinnaltaan yhä kilpailukykyisempiä. Toisaalta Euroopan Unionin itärajan takaa tulee Suomen markkinoille tuotteita, joissa ei ole ”ilmastolisää”. Kari luottaa siihen, että stabilointituotteiden loppukäyttäjät tiedostavat tilanteen, sillä kaikilla organisaatioilla alkaa olla selkeät ympäristötavoitteet päästöjen vähentämiseksi.
Karin arvio saa tukea Vantaalta: ”Infrarakentamisen päästöjen vähentämisessä mennään kovaa vauhtia eteenpäin niin Vantaalla kuin naapurikaupungeissakin. Tietoisuus kasvaa ja samalla odotukset toimittajia kohtaan. Seuraava askel hankinnoissa saattaa olla päästöjen pisteyttäminen tai päästörajojen asettaminen tuotteille”, ennustaa Heikki Kangas.
Skanska Infra Oy:n Niko Asikainen ja Nordkalkin Kari Kuusipuro Vantaan Luhtitien työmaalla
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.
