Rakennekalkitus hyödyttää sekä viljelijää että ympäristöä, sillä se parantaa savimaan rakennetta ja pellon vesitaloutta, sekä vähentää näin ollen eroosiota ja fosforihuuhtoumia. #RAKAVA-hankkeen järjestämässä Pellonpiennarpäivässä pureuduttiin rakennekalkituksen etuihin ja päästiin seuraamaan rakennekalkin levitys- ja muokkausnäytöstä.
Sahalahdessa, Pakkalan kylällä, järjestettiin 25. syyskuuta Pellonpiennarpäivä, jossa esiteltiin rakennekalkitusta keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Aurinkoinen sää ja ajankohtainen aihe houkuttelivat paikalle runsaasti lähialueen viljelijöitä.
Rakennekalkitus on tehokas keino parantaa savimaiden rakennetta, sillä sen avulla maahan muodostuu kestävä mururakenne. Paremman mururakenteen ansiosta pellon vesitalous paranee ja pintavalunnalle altis fosfori jää paremmin peltoon, eikä kulkeudu rehevöittämään vesistöjä. Näin rakennekalkituksella on myös selviä ympäristöhyötyjä. Rakennekalkituksen eduista on jo vahvaa tieteellistä näyttöä. Esimerkiksi Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa rakennekalkituksen on todettu peltolohkotasolla vähentävän eroosiota ja hiukkasmaisen fosforin huuhtoutumista.
Suomessakin aihetta tutkitaan aktiivisesti. Parhaillaan käynnissä olevassa #RAKAVA-hankkeessa selvitetään rakennekalkituksen vaikutuksia savimaille ja fosforin huuhtoutumiseen yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkiohjelmaa.
”Hanke eroaa aiemmista rakennekalkkitutkimuksista siinä, että se käsittää lähes koko valuma-alueen peltopinta-alan. Tämä tekee tuloksista erityisen kiinnostavia”, hankkeen projektipäällikkö Juho Urkko kertoi yleisölle. Pellonpiennarpäivän järjestänyt #RAKAVA-hanke päättyy ja lopulliset tulokset saadaan ensi vuonna.
Pellonpiennarpäivään saapuneet saivat kattauksen sekä teoriaa että käytäntöä, sillä tilaisuus alkoi asiantuntijoiden puheenvuoroilla ja päättyi peltonäytökseen. Paikalla oli asiantuntijoita Nordkalkilta, SYKE:ltä, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja ProAgrialta, jotka kuuluvat kaikki hankkeen yhteistyökumppaniverkostoon. Nordkalkin kiertotalousjohtaja Kjell Weppling kertoi, että rakennekalkituksen tulokset ovat viljelijän kannalta sitä parempia, mitä savisempi maa on. Myös pellon happamuus vaikuttaa saatuihin hyötyihin, sillä rakennekalkki nostaa maan pH:ta.
”Suurimmat hyödyt viljelijä saa silloin, kun pelto on aitosavea ja huonosti kalkittu. Tällaisessa tilanteessa voidaan odottaa varsin dramaattisia parannuksia viljeltävyyteen”, Weppling totesi.
Peltonäytöksessä rakennekalkki levitettiin ensin pellolle lannan tarkkuuslevitinvaunulla, jonka jälkeen se muokattiin maahan kahdella eri tavalla, hanhenjalkakultivaattorilla ja lautasmuokkaimella.
Muokkaus on tärkeää tehdä vuorokauden tai korkeintaan kahden sisällä levityksestä, jotta rakennekalkituksesta saadaan paras teho irti.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.