Joku asiaa huonosti tunteva tokaisi kerran, että viljelijä ei ole koskaan tyytyväinen. Aina on liian kylmä tai kuuma tai sataa liikaa tai liian vähän. No voi olla, mutta tänä vuonna on satanut väärään aikaan. Alkukesä oli lämmin ja rutikuiva. Erityisesti kevätviljat kärsivät kuivuudesta ja sitten, kun vettä alkoi tulla oli jo myöhäistä. Kasvustot paranivat, mutta jyväluku oli ehtinyt määräytyä ja vesi herätti itämättömät siemenet kasvuun viikkoja myöhässä. Ei hyvä.
Viljelijä ei tuolle asialle voinut mitään, mutta kun tuli ruiskutusten aika alettiin miettiä mitä pellolle laitetaan. Kasvustot olivat monin paikoin kärsineitä ja kirjavia erityisesti Etelä-Suomessa ja ruiskutusreseptejä alettiin tarkentaa. Kuulemieni kommenttien perusteella monet vaihtoivat kasvunsääteet biostimulantteihin.
Mielenkiintoni heräsi ja katsoin biostimulantteja markkinoivien yritysten sivuilta mitä niistä sanotaan.
Opin, että biostimulantit ovat uutta teknologiaa. Niitä käytetään lisäämään viljelykasvien ravinteiden saantia ja stressinsietokykyä sään äärioloja ja kasvitauteja vastaan. Koko ravinteiden otto tehostuu ja kasvi vahvistuu, kun sen omia mekanismeja tuetaan. Biostimulantit lisäävät kasvien normaalia kasvukykyä ja parantavat sadon laatua. Käsittely voidaan uusia kahden viikon välein ja käsittelykerran ainekustannus on muutamia kymppejä/ha/kerta. Ainakin osa biostimulanteista soveltuu myös luomuviljelyyn.
Huomasin, että suunnilleen samaa on sanottu kalkista noin sata vuotta. Maanparannuskalkki on vanhaa vanhentumatonta teknologiaa ja se tukee sekä maaperää että kasvia niin, että ne antavat viljelijän käyttöön kaiken olemassa olevan kasvupotentiaalin. Vain kalkin avulla voidaan saada peltoon sijoitetut tuotantopanokset maksimivoitolla takaisin.
Biostimulantit ja kalkki ovat siis molemmat samalla hyvällä asialla, mutta niissä on yksi ratkaiseva ero. Kalkki on peruskuntoa ja biostimulantit hienosäätöä. Kannattavin kalkitus on säännöllistä ja sitä tehdään jatkuvasti säistä ja suhdanteista riippumatta. Se luo perustan uuden teknologian käytölle, mutta kalkituspäätöstä ei voi tehdä kesken kasvukauden tai sitten, kun hintasuhteet ovat edulliset. Mikäli näin tehdään, ollaan aina myöhässä.
Kalkkia on oltava maassa aina ja pH:n pitää olla jatkuvasti hyvä. Tähän perustaan kannattaa satsata hyvät siemenet, optimilannoitus ja -kasvinsuojelu, oma työ ja vaikkapa vielä nuo biostimulantit. Ja mikä parasta, kalkitulla maalla voi tuotantopanosten satsauksia säätää aina sään ja hintanäkymien mukaan ja säädöillä on myös vaikutusta.
Jos biostimulantin käsittely voidaan uusia kahden viikon välein niin ylläpitokalkitus pitää tehdä vähintään viiden vuoden välein.
Kalkki on stimulanttien stimulantti.
Sadonkorjuuterveisin,
Mika
Nordkalk Oy Ab
Mika Erkkilä toimii Nordkalkin maatalouden liiketoiminta-alueen päällikkönä. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu muun muassa maatalouskalkin ja rehukalkin myynti Pohjois-Suomessa. Erkkilä on kotoisin Pohjanmaalta, ja hän kuvaa itseään alan “sekatyömiehenä”, sillä hän on tehnyt monia erilaisia töitä maatalouden parissa uransa aikana, kuten virkamiehenä, viljelijänä, ostajana ja myyjänä.
Oletko jo ladannut uudistuneen kalkitusoppaan? klikkaa tästä!
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.
