Teksti ja kuvat Arto Takalampi
Viime talven kalkituskelit olivat lievä yllätys lapualaiselle pitkän linjan kalkitusurakoitsijalle Vesa Paavolalle. Vaikka talvi ei ehtinyt koskaan kunnolla routaiseksi ja lumiseksi, silti Paavola sai Lapualla kaiken kalkin levitettyä.
”Näyttihän se viime talvena aluksi siltä, että pellot eivät kanna eikä kalkkia saada levitettyä. Olikin lievä yllätys, ettei täällä Lapuan alueella lopulta ollut minkäänlaisia levitysongelmia”, Vesa Paavola sanoo.
”Aina löytyi sellainen rako keleissä, että kaikki myyty kalkki saatiin levitettyä.”
Kuvaavaa hänen mukaansa yllättävälle talvelle oli, ettei olosuhteista huolimatta kärryn vetoa tarvinnut kytkeä kertaakaan päälle. Tiettyjä järjestelyjä levitys kuitenkin vaati.
Aluksi peltoja valikoitiin sen mukaan, missä ne jo kantavat, eikä pehmeille paikoille edes yritetty rynniä ensimmäiseksi. Aina välillä pakasti sen verran, että pellon pinnalle tullut kantava kuori kesti levitysyksikön painon.
”Yksi asia vahvistui jälleen traktorin hytistä koettuna. Kun pellon vesitalous on kunnossa, sen hyödyt näkyvät myös tällaisena vähäroutaisena talvena”, Paavola summaa.
Pääosan kalkista hän sai levitettyä talven aikana ja keväälle kylvönteon lomaan jäi lähinnä yksittäisten perusparannuskohteiden kalkituksia.
Lapualainen pitkän linjan kalkitusurakoitsija Vesa Paavola levitti kalkkia kylvönteon lomassa enää kunnostuskohteille. Mennyt talvikausi oli keliolosuhteiden vuoksi haastava, mutta Paavolankin yllätykseksi levityksessä ei ollut minkäänlaisia ongelmia ja kaikki myyty kalkki saatiin levitettyä.
Vesa Paavolalla on jo pitkä kokemus kalkitusurakoitsijana, yhtä pitkä kuin Suomen EU-jäsenyys eli 1990-luvun puolivälistä alkaen. Jo aikaisemmin hän oli urakoinut pyöröpaalien käärintälaitteella, joka sittemmin vaihtui nykyisin käytössä olevaan kahteen yhdistelmäpaalaimeen.
Vuonna 1995 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja Paavola jatkaa tilanpitoa yhdessä veljensä kanssa maatalousyhtymänä.
Alkuvaiheessa toimialueena oli lähinnä Lapuan itäpuoli, mutta se laajeni toisen urakoitsijan lopetettua koko Lapuan alueelle. Urakoitsijaverkko on Etelä-Pohjanmaalla tiheä, sillä jokaisessa peltoalaltaan vähänkin isommassa kunnassa on oma urakoitsijansa.
Kalkinlevityskalustona Paavolalla on kaksi kärryä, joista vanhempi toimii varakärrynä ja kiireapuna, jos levitykseen tarvitaan toinenkin yksikkö. Nykyinen levitysyksikkö on varustettu automaattiohjauksella.
Kalkitusmäärät ovat pysyneet Lapualla koko Paavolan toiminta-ajan hyvin vakaina. Käytännössä jokainen hehtaari on pitäjässä viljelyssä, ja kun pelto maksaa, siihen halutaan satsata.
Vesa Paavola urakoi Lapuan kaupungin alueella, jossa kalkitusaktiivisuus on hänen mukaansa pysynyt vakaana koko EU-jäsenyyden ajan. Peltoon ja sen tuottokykyyn halutaan panostaa.
”Aktiivitilat ovat suurentuneet ja ne kalkitsevat säännöllisesti pyrkiessään mahdollisimman suureen satoon. Erityisen aktiivisia kalkitsemaan ovat nuoret isännät sukupolvenvaihdosten jälkeen.”
”Ja silloinkin kun viljan hinnat ovat olleet alamaissa, maa on pyritty pitämään kunnossa ja varmistamaan sieltä iso sato”, Paavola sanoo.
Kalkkia myyvien maatalouskauppiaiden mukaan Etelä-Pohjanmaan ympäristössä viljelijät tiedostavat hyvin kalkituksen edut, ja sen ansiosta kalkkia on lähtökohtaisestikin helppo myydä alueella.
Lapua nousee vielä yksittäisenä paikkakuntana korostetusti esiin. Siellä pH:t ovat korkealla tasolla ahkeran kalkituksen ansiosta.
Kauppiaat korostavat, että myös ammattitaitoisilla kalkitusurakoitsijoilla on oma tärkeä merkityksensä kalkitusaktiivisuudessa.
Helatorstain aikoihin Vesa Paavola levitti kalkkia tälle lapualaiselle pellolle normaalia enemmän, yli 10 tonnia hehtaarille. Pellolle oli tehty huomattavia perusparannustöitä syksystä lähtien.
Mennyt lauha ja märkä talvi oli sään puolesta haasteellinen kaikilla kalkkitoimittajilla, ja viime talvi tulleekin olemaan valtakunnallisesti yksi huonommista kalkitussesongeista.
Pääosin lumettomina, märkinä ja pehmeinä pellot eivät kantaneet, joskin tilanne vaihteli hieman alueellisesti, havaitsi aluepäällikkö Mika Erkkilä Nordkalkilta.
”Etelässä ei talvea tullut ja olosuhteet olivat maaliskuun alussa kuin normaalisti vappuna. Merkittävä määrä talven kalkituksia onkin siellä ajettu kylvönteon yhteydessä. Myös Itä-Suomessa talvi oli hankala.”
”Pohjanmaalla olosuhteet olivat jo hieman paremmat, mikä näkyi myös suurempina kalkitusmäärinä. Kauppiaat ja viljelijät pitivät olosuhteista huolimatta kalkitusta tärkeänä”, hän sanoo.
Ainakin osavaikutus tähän on alueella toimivan Nordkalkin Vimpelin Mg-kalkilla, jota niin kauppiaat kuin viljelijätkin pitävät aina varmana valintana. Se valmistetaan erikseen maanparannusta varten, se on aina samanlaista, myös ominaisuuksiltaan ja se levittyy tasaisesti.
”Myös sen toimitusvarmuus on hyvä eikä sen valmistuksessa olla sään armoilla kenttäolosuhteissa”, Erkkilä huomauttaa.
Kalkin logistinen ketju Nordkalkin Vimpelin tehtaalta lapualaiseen peltoon on lyhyt ja tehokas.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.
Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.
