×

Uutiset

Rakentamisen kiertotalous kehittyy yhteistyöllä

Rakennusteollisuudessa on monia mahdollisuuksia kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämiseen. Lounaissuomalaiset alan toimijat esittelivät uusia tuotteita ja meneillään olevia kehityshankkeita 3C-klusterin seminaarissa, jota Turku Science Park ja Nordkalk isännöivät Paraisilla 20.9.2022.

”Oletko katsonut sähköpostini, jossa kerron suodatinlevyjen ominaisuuksista”, kysyy Paroc Groupin tutkimus- ja kehityspäällikkö Ismo Kuokkanen Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Käänteeltä. Tämä vastaa lukeneensa postin, jossa levyjätettä tarjotaan Finnsementille hyödynnettäväksi, mutta “levyjen korkea energiasisältö kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta”.

Ursula Kääntee etsii jatkuvasti sementin valmistukseen kiertotalouden mukaisia, laatuvaatimukset täyttäviä raaka-aineita, jotka sopivat klinkkeriuunin rinnakkaisprosessointiin tarjoten siihen sekä vaihtoehtoista raaka-ainetta että polttoainetta samalla kertaa. Tällaisia ovat esimerkiksi rengasrouhe ja käytetty kattohuopa, joita hyödyntämällä Finnsementti voi vähentää hiilidioksidipäästöjään.

Kivivillatuotteita tekevän Parocin suodatinjätelevyt saattaisivat hyvinkin sopia Finnsementin tarpeeseen. Lisäksi se auttaisi Ismo Kuokkasta toteuttamaan Parocin tavoitetta eliminoida tehtaalta kaatopaikalle päätyvä jäte vuoteen 2025 mennessä.

Yllä oleva keskustelu käytiin Turun seudulla rakentamisen kiertotaloutta kehittävän 3C-klusterin (Circular Materials and Solutions for Construction Industry) Kiertotalous ja vähähiilisyys rakennusteollisuudessa -seminaarissa, jokakokosi Nordkalkin luentosaliin rakentamisen ja kiertotalouden asiantuntijoita yrityksistä, korkeakouluista ja julkisten toimijoiden joukosta. 3C:n ytimessä on haasteiden, kokemusten ja ideoiden jakaminen eri toimijoiden kesken, parhaiden ideoiden pilotointi ja lopulta uusien, kiertotalouden mukaisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien syntyminen.

Konkreettisia edistysaskeleita

3C-klusteri aloitti toimintansa 2020, jolloin pandemia siirsi verkostoitumisen verkkoon. Seitsemän webinaarin jälkeen nyt toteutunut 30 ihmisen tapaaminen samassa tilassa oli ensimmäinen laatuaan, mikä nosti tunnelmaa.

Ilmeet olivat odotetusti iloiset, kun 3C-klusteri pääsi viimein kokoontumaan isolla porukalla.

”Ihana nähdä ihmisiä livenä”, tiivistää Turku Science Parkin asiakaspäällikkö Reeta Huhtinen, joka vastaa klusterin toiminnasta osana CleanTurku-kärkialaa. Hän iloitsee seminaarin esityksistä, jotka osoittavat, että ”kiertotaloudesta ei enää vain puhuta, vaan ratkaisuja kehitetään yrityksissä aktiivisesti.”

Samaa mieltä on Nordkalkin R&D-johtaja Mathias Snåre: edistymistä on tapahtunut niin 3C-yritysten yhteistyössä kuin tuotekehityksessäkin. Nordkalkin omasta tutkimus- ja kehitystyöstä jo vähintään 80 prosenttia liittyy kiertotalouteen, joka on yhtiössä strateginen painopistealue ja mukana kaikissa asiakassegmenteissä.

Yksi esimerkki 3C:n myötä syntyneestä yhteiskokeilusta on Nordkalkin murskatun sivukiven käyttö Saint-Gobain Finland Oy:n kuivabetonissa, jossa se korvaa luonnonhiekkaa.

Finnsementin kehittämä, masuunikuonaa sisältävä Kolmossementti saa tilaisuudessa kiitosta. Turkulainen Betonilaatta Oy on kyennyt sen ansiosta pienentämään joidenkin tuotteidensa hiilijalanjälkeä jopa 40 prosenttia. Myös Nordkalk vaihtoi keväällä maastabilointituotteidensa sementin Kolmossementtiin.

Ismo Kuokkanen (Paroc Group), Annica Lindfors (Nordkalk) ja Reeta Huhtinen (Turku Science Park) vaihtoivat kuulumisia kahvitauolla.

Hiilijalanjälki huomioon rakennusluvassa

Tilaisuudessa käytyjen keskustelujen pohjalta kiertotalouden haasteista suurin on taloudellinen kannattavuus. Varsinkin alussa, pieniä määriä valmistettaessa tuotteen yksikkökohtainen hinta saattaa jäädä ”normaalituotetta” korkeammaksi, vaikka asiakkaat odottavat hinnan olevan alhaisempi. Muita haasteita ovat raaka-aineiden saatavuus, laatukriteerien määrittely ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä tuotantoteknologian kehittäminen.

Rakennetun ympäristön merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on ratkaiseva. Vähähiiliseen rakentamiseen ohjaa myös lainsäädäntö: ympäristöministeriön tiekartan mukaan CO2-päästöt huomioidaan rakennuslupia myönnettäessä vuodesta 2025 alkaen.

Muita kiinnostavia hankkeita:

Teksti ja kuvat: Anne Foley

uutiset & blogi

Lisaa uutisia

lisää uutisia

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.

Privacy Settings saved!
Tietosuoja-asetukset

Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.


Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta sivustomme toimisi. Haluamme myös asettaa valinnaisia suorituskykyevästeitä, jotka auttavat meitä parantamaan sivustoamme. Emme aseta valinnaisia evästeitä, ellet ota niitä käyttöön. Tämän työkalun käyttäminen asettaa laitteellesi evästeen muistamaan asetuksesi.

Välttämättömät evästeet mahdollistavat ydintoiminnot, kuten turvallisuuden, verkonhallinnan ja saavutettavuuden. Voit poistaa ne käytöstä muuttamalla selaimesi asetuksia, mutta tämä voi vaikuttaa verkkosivuston toimintaan.

Hylkää kaikki
Hyväksy kaikki