×

Uutiset

Vesistöt kiittävät rakennekalkkia – laaja suomalaistutkimus käynnissä

Teksti ja kuvat Arto Takalampi 

Aktiivista kalkkia sisältävällä rakennekalkilla voidaan parantaa tehokkaasti maaperän rakennetta ja samalla vähentää ravinnepäästöjä pelloilta vesistöihin. Rakennekalkitus myös nostaa maan pH:ta ja vähentää jopa traktorin polttoaineen kulutusta. Menetelmän toimivuutta ja sopivuutta eri olosuhteissa tutkitaankin nyt laajassa suomalaishankkeessa.

Kalkitusurakoitsija Vesa Tuomisen levitysyksikkö uusine levitysvaunuineen levittää kalkkia eurajokelaisen Seppo Hakalan vastapuidulla sänkipellolla. Ulkoisesti työ näyttää perinteiseltä maatalouskalkin syksyiseltä sänkilevitykseltä, mutta nyt ollaan uuden äärellä.

Rakennekalkituksen tarkoituksena on parantaa maan rakennetta, ja siten vähentää eroosiota sekä pellolta vesistöihin tulevaa fosforikuormaa eli maatalouden ravinnepäästöjä.

”Tässä levitetään tutkimistarkoituksessa rakennekalkkia savipitoiselle pellolle. Rakennekalkin tarkoituksena on parantaa maan rakennetta, ja siten vähentää eroosiota sekä pellolta vesistöihin tulevaa fosforikuormaa eli maatalouden ravinnepäästöjä. Oletusarvona on, että rakennekalkitus vähentää fosforikuormitusta 30-50 prosenttia”, sanoo yliopettaja Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta.

Kääriä on Turun ammattikorkeakoulun vetämän Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelumenetelmänä -hankkeen projektipäällikkö. Hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa laajaa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa 2019-2023.

Rakennekalkilla on saatu Ruotsissa hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia ravinnepäästöjen nopeasta vähentämisestä. Suomessa rakennekalkituksen käyttöä tässä tarkoituksessa on tähän asti rajoittanut tiedon ja ohjeistuksen puute siitä, kuinka paljon rakennekalkkia tulisi käyttää erilaisilla savimailla.

Menetelmän soveltuvuutta ja tehokkuutta Suomessa testataankin nyt tässä laajassa tutkimuksessa, johon myös Eurajoen rakennekalkinlevitys liittyy. Suomessa savimaita on lähinnä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Hyötyä vesistöjen lisäksi viljelijälle

Hankkeessa tutkitaan rakennekalkin toimivuutta ja sopivuutta erilaisissa olosuhteissa ja eri maalajeilla, sekä vaikutuksia vesistökuormitukseen, maaperään ja satoon sekä selvitetään optimaaliset käyttömäärät ja levitysajankohdat.

Vielä ensi vuoden kestävässä hankkeessa rakennekalkin vaikutuksia tutkitaan monipuolisesti laboratorio- ja kenttäkoeolosuhteiden lisäksi laajemmalla valuma-aluetason pilottikokeella, joita on Eurajoella kahdella valuma-alueella.

Rakennekalkissa on samaa kalsiumkarbonaattia kuin maatalouskalkissakin, mutta siihen on lisätty tietty osuus saveksen kanssa reagoivaa ja maan rakennetta parantavaa aktiivista kalkkia. Rakennekalkitus vähentää siis normaalin maatalouskalkituksen tavoin myös maan happamuutta.

”Ruotsalaiset viljelijät ovat havainneet, että maan rakenteen kuohkeutuessa sen aiheuttama vetovastus vähenee muokatessa. Viljelijälle se tietää muiden hyötyjen lisäksi myös säästöä polttoainekustannuksissa”, Juha Kääriä korostaa.

Osana hanketta on Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa parhaillaan käynnissä tätä koskevat vetovastuskokeet. Niistä on odotettavissa tutkimustuloksia vielä kuluvan vuoden aikana.

Yliopettaja Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta toimii oppilaitoksen vetämän Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelumenetelmänä -hankkeen projektipäällikkönä.

Käsittely poikkeaa kipsistä

Valtio satsaa vesistöjen tilan parantamiseen myös mittavalla kipsikäsittelyhankkeella. Kipsi ei Juha Kääriän mukaan kuitenkaan sovellu kaikille pelloille, kuten esimerkiksi luonnonarvoltaan arvokkaiden vesistöjen valuma-alueille tai pohjavesialueilla. Käsittely joudutaan myös uusimaan varsin tiheään, noin 3-5 vuoden välein.

”Rakennekalkki sen sijaan soveltuu lähes kaikille muille paitsi luomupelloille. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan sitä tarvitsee levittää todella harvoin eli levitystiheydessä on huomattava kertaluokkaero. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan tietyillä lohkoilla rakennekalkituksen vaikutus näkyi vielä 40 vuoden jälkeen”, hän huomauttaa.

Hankkeen tulokset rakennekalkituksen toteutuksesta erilaisilla savimailla kootaan käytännön opaskirjaksi viljelijöille ja neuvojille.

uutiset & blogi

Lisaa uutisia

lisää uutisia

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan internetkokemuksen. Antamalla suostumuksen hyväksyt evästeiden käytön evästekäytäntömme mukaisesti.

Privacy Settings saved!
Tietosuoja-asetukset

Kun vierailet millä tahansa verkkosivustolla, se voi tallentaa tai hakea tietoja selaimellesi, enimmäkseen evästeiden muodossa. Hallitse henkilökohtaisia evästeitäsi täällä.


Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta sivustomme toimisi. Haluamme myös asettaa valinnaisia suorituskykyevästeitä, jotka auttavat meitä parantamaan sivustoamme. Emme aseta valinnaisia evästeitä, ellet ota niitä käyttöön. Tämän työkalun käyttäminen asettaa laitteellesi evästeen muistamaan asetuksesi.

Välttämättömät evästeet mahdollistavat ydintoiminnot, kuten turvallisuuden, verkonhallinnan ja saavutettavuuden. Voit poistaa ne käytöstä muuttamalla selaimesi asetuksia, mutta tämä voi vaikuttaa verkkosivuston toimintaan.

Hylkää kaikki
Hyväksy kaikki